D-vitamiini (D-25)

D-vitamiini tutkimusta tarvitaan tutkittaessa elimistön D-vitamiini tasoja tai selviteltäessä kalsiumin aineenvaihdunnan häiriöitä.

D-vitamiini saadaan osin ravinnosta ja osin sitä muodostuu ihossa auringon UV-valon vaikutuksesta. Maksassa näistä syntyy D-25-vitamiinia, joka on veren pääasiallinen D-vitamiinimuoto. D-vitamiini pitoisuudet ovat tyypillisesti suurimmillaan loppukesästä ja pienimmillään keskitalvella. Vähäisen auringonvalon synnyttämää D-vitamiinin puutetta on vaikea korjata pelkästään ravinnolla. Kasvisruoasta saadaan suhteellisen vähän D-vitamiinia.
Eräät lääkkeet (epilepsia) ja ruoansulatuskanavan, maksan tai munuaisten sairaudet voivat pienentää D-vitamiinitasoa.
D-vitamiinin vaikea puutostila aiheuttaa lapsille riisitaudin ja aikuisille luun pehmenemistä (osteomalasia). D-vitamiinin saannin varmistamisella voidaan ikääntyvillä ehkäistä osteoporoosia.
Melkein kaikki elimistön kudokset tarvitsevat D-vitamiinia. Se parantaa kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä ruoansulatuskanavasta. Lihominen kasvattaa D-vitamiinin tarvetta.
Yksityiskohtana kerrottakoon, että D-vitamiini ei ole itse asiassa vitamiini, vaan se on hormoni. Se on historiallisista syistä väärin nimetty vitamiiniksi.